Tulevaisuudensuunnitelmia: Koreaan vai mitÀ?

maaliskuu 2, 2014 - 12:59 pm 10 Comments

Ei ole taaskaan mitÀÀn kovin ”jĂ€rkevĂ€Ă€â€ sanottavaa, sillĂ€ olen ollut niin kiireinen. Onneksi työt loppui ja muutamat kouluhommat olen saanut myös pois alta. Nyt alkaa olla enÀÀ vain tuo gradun kirjoittaminen ajankohtaista. Jospa senkin tĂ€ssĂ€ saisi valmiiksi kun keskittyy siihen tĂ€ysipĂ€ivĂ€isesti. TöissĂ€ vielĂ€ mietiskellÀÀn mun jatkoa, sillĂ€ yliopistolla olisi ilmeisesti halua pitÀÀ minut siinĂ€ projektissa, missĂ€ olen nyt viimeiset 3 kuukautta työskennellyt osa-aikaisena. Olisi litterointi- ja analysointihommaa ainakin tehtĂ€vĂ€nĂ€. Sanoin kuitenkin heille suoraan, ettĂ€ jos mulle ei jÀÀ vĂ€hintÀÀn tonnia kĂ€teen verojen ynnĂ€ muiden menojen jĂ€lkeen, en ala siihen hommaan ollenkaan. TĂ€llĂ€ hetkellĂ€ mun ”vapaa-aika” on sen verran arvokasta, etten halua tuhlata sitĂ€ huonopalkkaiseen osa-aikaduuniin jos voin sen ajan kĂ€yttÀÀ gradun kirjoittamiseen, josta pitĂ€isi sitten seurata looginen tapahtumaketju, eli: valmistun -> pÀÀsen vihdoin opiskelijastatuksesta eroon -> oikeiden ihmisten töitĂ€ oikealla palkalla (tai ainakin työttömyystukea, jos töitĂ€ ei heti löydy) -> ei enÀÀ toivottavasti jĂ€rkyttĂ€vÀÀ penninvenytystĂ€ -> elĂ€mĂ€nlaatu ehkĂ€ paranee kun ei tarvitse jatkuvasti huolehtia mitĂ€ on varaa suuhunsa laittaa. Suncometin palvelin oli muuten nĂ€köjÀÀn kyykĂ€nnyt tĂ€nÀÀn (olen siis heiltĂ€ ostanut tĂ€mĂ€n kotisivutilan). Yritin ruveta pĂ€ivittĂ€mÀÀn blogia ja sain vain ilmoituksen siitĂ€ ettĂ€ tietokantaan ei saada yhteyttĂ€. Vika onneksi nĂ€köjÀÀn korjaantui nopeasti

Graduntekoprosessini on muuten viimeaikoina ollut aika hyvin tiivistettÀvissÀ nÀihin kahteen seuraavaan giffiin:

hell

hell

Minulle on tarjottu yhtÀ sun toista freelancerhommaa, lÀhinnÀ liittyen grafiikkaan. KysyipÀ erÀs kaveri myös, ettÀ haluanko ruveta osakkaaksi heidÀn vastaperustettuun pelifirmaansa ja ruveta heille graafikoksi. Ainoa ongelma nÀissÀ tarjouksissa on se, ettÀ ei vaan yksinkertaisesti saa tarpeeksi rahaa, ettÀ olisi kannattava tehdÀ mitÀÀn muuta kuin istua valtion tuilla kotona ja yrittÀÀ saada yliopistolta paperit kouraan mahdollisimman pian, jotta pÀÀsisi sitten tekemÀÀn ihan oikeasti tÀyspÀivÀisesti töitÀ. SinÀnsÀ pelottavaa ajatella, ettÀ yksi suuri elÀmÀnvaihe on pian ohi. En puolen vuoden sisÀÀn tule enÀÀ olemaan opiskelija. TÀhÀn opiskelijastatukseen on ollut hyvÀ tuudittautua viimevuodet, varsinkin tÀssÀ huonon taloustilanteen aikana.

Minua on myös muutamalta taholta houkuteltu jatko-opiskelijaksi. YmmÀrrettÀvÀÀhÀn se on, kun yliopistot ilmeisesti saavat valmistuneista proffista aikamoisia summia rahaa. Graduohjaajani kyseli, ettÀ kiinnostaisiko minua lÀhteÀ saksaan ja liittyÀ hÀnen tutkimusryhmÀÀnsÀ. HÀn kuulemma mielellÀÀn ohjaisi minun vÀitöskirjani. Tuntuupas kuitenkin siltÀ, ettÀ opiskelu ja kituuttaminen saa kyllÀ nyt riittÀÀ ainakin vÀhÀksi aikaa :D EihÀn sitÀ koskaan tiedÀ mitÀ sitÀ pÀÀtyy tekemÀÀn ja minkÀlaisia mahdollisuuksia elÀmÀ kantaa eteen, mutta ainakaan tÀllÀ hetkellÀ opiskeleminen lisÀÀ ei kyllÀ kiinnosta. EiköhÀn tÀÀ ollut nyt tÀssÀ pariksi vuodeksi ainakin.

Jos jotain edelleenkin haluan tehdĂ€, niin saada korean kieliopintoni loppuun ja suoritettua ainakin intermediate TOPIK:n. EipĂ€ vaan satu olemaan taskun pohjalla tuhansia euroja, joten tuollaisesta lienee turha haaveilla. On mulla yksi Koreaan liittyvĂ€ projekti tĂ€ssĂ€ hautumassa, mutta se on toistaiseksi vielĂ€ top siikrit! Olen vĂ€hĂ€n miettinyt, ettĂ€ jos paiskisi töitĂ€ jossain pĂ€in maailmaa, sÀÀstĂ€isi siinĂ€ sivussa ja menisin kielikouluun sitten Jongzen jouduttua armeijaan. NiinpĂ€… hĂ€n ei ole vielĂ€ kĂ€ynyt sitĂ€. 2 vuotta elĂ€mĂ€n hukkaamista vielĂ€ edessĂ€, jee! Ainoa vaihtoehto paeta armeijaa olisi mennĂ€ naimisiin ja hankkia hĂ€nelle Suomen kansalaisuus. HĂ€nen pitĂ€isi tuolloin luopua Korean kansalaisuudestaan vĂ€lttÀÀkseen armeijan. Jotenkin jĂ€nnĂ€sti tuntuu siltĂ€ ettei tĂ€mĂ€ ole vaihtoehto :D Toinen vaihtoehto on tehdĂ€ kaksi lasta (eli ei ole vaihtoehto), koska tuolloin saa armeijasta vapautuksen.

Juttelin eilen erÀÀn tÀÀllĂ€ JyvĂ€skylĂ€ssĂ€ opiskelevan korealaisen tohtoriopiskelijan kanssa. HĂ€nen kanssaan jutusteltuani muistin taas sen, mitĂ€ karmeuksia korealainen työkulttuuri tosiaan voi tuoda tullessaan ja edelleenkin olen sitĂ€ mieltĂ€ ettĂ€ vaikka Korea kiva paikka onkin, ei se ole NIIN kiva, ettĂ€ haluaisin hypĂ€tĂ€ siihen työelĂ€mĂ€n pyöritykseen vĂ€lttĂ€mĂ€ttĂ€ mukaan. Ihania tarinoita siitĂ€, miten whesikillĂ€ (회식 = työkavereiden kanssa ryyppÀÀmÀÀn työpĂ€ivĂ€n jĂ€lkeen halusit tai et) ylempiarvoiset pakottavat nuoria naisia tanssimaan ja pitelemÀÀn kĂ€destĂ€ vanhoja ylempiarvoisia miehiĂ€…. aivan kammottavaa, Ă€llöttĂ€vÀÀ ja surullista varsinkin kun noihin on hankalahkoa vielĂ€ nykyÀÀnkin puuttua. Olen itsekin joutunut kerran samantapaiseen tilanteeseen ja voin sanoa ettĂ€ ei ole kivaa. Erityisesti nuorille naisille työelĂ€mĂ€ voi vĂ€lillĂ€ olla aikamoista helvettiĂ€. Ihan samanlaisia tarinoita olen kuullut muiltakin naispuolisilta kavereiltani, jotka ovat entry-level pesteissĂ€. Kuulin myös tarinan erÀÀstĂ€ ruotsalaisesta miehestĂ€, joka oli töissĂ€ Samsungilla, mutta lopetti hyvin pian ja palasi takaisin Ruotsiin. Syy? Työkulttuuri oli kestĂ€mĂ€tön, erityisesti se hierarkia. Edes rakkaus ei ollut tarpeeksi vahva syy saamaan hĂ€ntĂ€ jÀÀmÀÀn Koreaan. TĂ€mĂ€ varmasti riippuu tosi paljon firmasta, mutta voin kuvitella ettĂ€ Samsungilla hierarkiaongelmat voisi olla sieltĂ€ pahimmasta pÀÀstĂ€. TĂ€mĂ€n takia onkin juuri jotenkin outoa kuunnella monien Koreaan ihastuneiden lĂ€nsimaalaisten vaihtareiden (tai ihan vaikkapa sellaisten ihmisten, jotka eivĂ€t ole siellĂ€ edes ikinĂ€ kĂ€yneet) juttuja siitĂ€, miten he haluavat niin kovasti Koreaan töihin. Suomalaisessa tai kansainvĂ€lisessĂ€ firmassa työskenteleminen voi varmasti olla erilaista, mutta jotenkin minusta tuntuu, ettei suurin osa ihmisistĂ€ edes jotenkin vaan voi kĂ€sittÀÀ sitĂ€ hankaluuksien mÀÀrÀÀ, mitĂ€ korealaisissa firmoissa yleensĂ€ joutuu kestĂ€mÀÀn. EhkĂ€ se pitÀÀ itse kokea, ettĂ€ sen ymmĂ€rtÀÀ. En todennĂ€köisesti kĂ€sitĂ€ sitĂ€ itsekÀÀn, sillĂ€ eihĂ€n minulla ole siitĂ€ varsinaista kokemusta, mutta tĂ€ytyy kyllĂ€ sanoa ettĂ€ kaikkien kavereiden ja työkavereiden kertomat tarinat ja tekemĂ€ni tutkimus liittyen Koreaan eivĂ€t anna siitĂ€ kovin positiivista kuvaa. Poikkeuksia uskoisin löytyvĂ€n, mutta mikĂ€ on todennĂ€köisyys ettĂ€ pÀÀtyy juuri sellaiseen firmaan? :/ Jongze on monta kertaa sanonut minulle ihan suoraan: ӀlĂ€ ikinĂ€ mene korealaiseen firmaan töihin! Et tule viihtymÀÀn siellĂ€.” HĂ€n ei itsekÀÀn halua jÀÀdĂ€ Koreaan asumaan, koska ei halua olla siellĂ€ töissĂ€ eikĂ€ halua omaa mahdollista jĂ€lkikasvuaan pakottaa sen karmean koulusysteemin lĂ€pi. Jo se, ettĂ€ kĂ€ytĂ€nnössĂ€ kaikki korealaiset kaverini haluavat muuttaa pois Koreasta muualle (vÀÀristynyt otanta tosin, koska lĂ€hes kaikki heistĂ€ ovat joskus opiskelleet tai työskennelleet ulkomailla) ja sanovat ettei kannata hankkia Koreasta töitĂ€, on aika hĂ€lyttĂ€vÀÀ. Joka tapauksessa, jos jotkut suomalaiset onnistuvat saamaan Koreasta töitĂ€ korealaisesta firmasta (ja erityisesti heille jotka tĂ€tĂ€ jo tekevĂ€t) ja viihtyvĂ€t siellĂ€, minulta korkein mahdollinen hatunnustoni teille! Ihailtavaa luonteenlujuutta. Itse olen ainakin niin hyvÀÀn tottunut hemmoteltu suomalainen, etten varmaan vĂ€lttĂ€mĂ€ttĂ€ kestĂ€isi korealaisen firman paineita ainakaan kovin pitkÀÀn.

hell

Kuinkakohan kauan Korealainen yhteiskunta pysyy pystyssÀ, mikÀli tulevaisuudessa ei saada muutoksia opiskelu- ja työkulttuuriin? TodennÀköisesti vaatii vielÀ parikymmentÀ vuotta, ettÀ nuorempi sukupolvi pÀÀsee nousemaan niille johtaville paikoille ja he voivat sitten yrittÀÀ saada muutoksia aikaan.

Lopuksi hyvÀ ja informatiivinen video liittyen työskentelyyn Koreassa.
EyK TL;DR : How to Get Non-Teaching Jobs in Korea

10 Responses to “Tulevaisuudensuunnitelmia: Koreaan vai mitĂ€?”

  1. -No Gravatar Says:

    Moi! Mulla olis yks kysymys, ymmÀrrÀn jos sulla ei oo mitÀÀn hajua tÀstÀ, mutta ajattelin nyt kysyÀ. Olen todennÀköisesti muuttamassa koreaan vuoden pÀÀstÀ perheeni kanssa, ja olen tÀÀllÀ suomessa jo pitkÀÀn haaveillut hakevani malliksi, mutta nyt kun kerran joudumme koreaan muuttamaan, olin jo luopua ajatuksesta. Mutta sitte ajattelin ettÀ voisikohan tuo siellÀ onnistua? Puhun myös vÀhÀn koreaa ja opiskelen ahkerasti. Eli tiiÀtkö otetaanko siellÀ mallitoimistoissa vastaan lÀnsimaalaisia malliksi haluavia edes koekuvauksiin? Kun jostain luin ettÀ siellÀ ainakin alusvaatemalleina on kÀytetty lÀnsimaalaisia, ja muutenkin? TÀmÀ nyt siis ei liity mitenkÀÀn k pop kulttuuriin tai mielikuviin, haluan vain toteuttaa pitkÀaikaisen haaveen muutosta huolimatta:)
    Olis tosi kiva jos satut tietÀÀ kuinka ”helppo” olis pÀÀstĂ€ kuvauksiin, jos edes on mahiksia :)

  2. PesukarhuNo Gravatar Says:

    Heippa! Oih varmaan ihan jÀnnÀ kokemus koko perheen kanssa muuttaa Koreaan! Luulisin ettÀ mallina toimimiseen Koreassa vaikuttaa ihan puhtaasti se, minkÀ nÀköinen olet :D ErÀs kaverini on tehnyt mallintöitÀ jonkin verran Koreassa ja hÀn on ollut ihan normaalivartaloinen kaunis vaalea suomalainen nainen. En nÀe syytÀ miksei sinultakin onnistuisi jos vaan haluat tehdÀ :) Musta tuntuu, ettÀ ulkomaalaisena Koreassa on helpompi pÀÀstÀ leivÀlle mallintöillÀ kuin Suomessa, koska siellÀ sulla on eksoottisuusbonus. Koreassa ei ole tietÀÀkseni normimalleille (catwalkmalleja lukuunottamatta) niin kovia pituusvaatimuksiakaan kuin Suomessa. TiedÀn tosi vÀhÀn miten Suomessa mallijutut toimii, mutta jotenkin on jÀÀnyt sellainen mielikuva, ettÀ Koreassa niitÀ ulkomaalaisena saisi aika helposti. LykkyÀ tykö ja lÀhde ihmeessÀ tavoittelemaan haavettasi muutosta huolimatta! (btw jos onnistuu, niin ois kiva nÀhdÀ sitten niitÀ kuvia ;) )

  3. -No Gravatar Says:

    Kiitos ! Tuli helpotus heti:D oon tosiaan vasta 15 vuotias ja suomen mittkaavassa aika lyhyt, 162cm mutta kasvan vielÀ, ja toi pituus onkin mun ainut varsinainen este ollut :) ja voin toki laittaa kuvia jos jossain vaiheessa pystyn:)

  4. -No Gravatar Says:

    Oho, pituus on 165cm :)

  5. HemppuNo Gravatar Says:

    Satuin jotenkin eksymÀÀn blogiisi. Tuohon armeijahommaan voin kokemuksesta sanoa, ettĂ€ ei tarvitse Suomen kansalaisuutta vĂ€lttÀÀkseen Korean armeijan. RiittÀÀ kun on ”imigroitunut” toiseen maahan. Suomen kohdalla tarkoittaa sitĂ€, ettĂ€ on pysyvĂ€ oleskelulupa Suomeen todisteena ettĂ€ asuu pysyvĂ€sti Suomessa. TĂ€mĂ€ kuitenkin tarkoittaa sitĂ€, ettĂ€ Koreaan ei voi muuttaa pysyvĂ€sti takaisin ennenkuin on tĂ€yttĂ€nyt 35 vuotta. Lapsiluku pitÀÀ muistaakseni olla kolme vĂ€lttÀÀkseen armeijan sen takia. Me ollaan oltu naimisissa 10 vuotta, kaksi lasta ja armeijaa vielĂ€ vĂ€ltettĂ€vĂ€nĂ€ n. viitisen vuotta.

  6. PesukarhuNo Gravatar Says:

    Hei Hemppu! Kiitos tiedosta! Jaiks ettĂ€kö jopa kolme lasta… aika harvalla korealaisellakaan mahtaa olla noin montaa koska niiden kasvattaminen on niin kallista puuhaa. Ei kyllĂ€ selvĂ€stikÀÀn ole vaihtoehto kovin monelle, ehkĂ€pĂ€ juuri siinĂ€ pointti. Saanko kysyĂ€ ettĂ€ asusteletteko Suomessa vai jossain muualla? Hatunnosto miehellesi ettĂ€ on ollut valmis asumaan pitkÀÀn muualla. YmmĂ€rrĂ€n kyllĂ€ ettĂ€ omasta kotimaasta lĂ€hteminen pois semipysyvĂ€sti voi olla kova pala, varsinkin jos koko muu perhe ja suku jÀÀ.

  7. HemppuNo Gravatar Says:

    Ollaan nyt pari vuotta oltu miehen työn perÀssÀ ulkomailla, mutta 8 vuotta asuttiin Suomessa ja todennÀköisimmin ollaan muutaman vuoden sisÀÀn palaamassa takaisin. Koreassa ollaan kymmenen vuoden sisÀÀn oltu vain kahdesti, enemmÀn miehen sukulaiset kÀyneet meidÀn luona. Tosin Koreaan paluu ei ole mahdotonta sekÀÀn tulevaisuudessa kunhan tuo armeija-asia saadaan pois alta. Olihan siinÀ miehelle aluksi totuttelemista kaikkeen uuteen, mutta nuorena sitÀ vielÀ sopeutuu hyvin. Toisaalta hÀn on monessa suhteessa hyvin epÀtyypillinen korealainen ja omalaatuinen persoona noin yleensÀkin. Mutta armeija on siis vÀltettÀvissÀ, vaatii kyllÀ suunnitelmallisuutta, periksiantamattomuutta ja henkilökohtaisia uhrauksia. Esim. sitÀ ettÀ on valmis vaikka jÀttÀmÀÀn kotimaansa. Suurimmalle osalle armeija on varmasti pienempi paha. Tosin meidÀn tapauksessa ensimmÀisen lapsen syntymÀn jÀlkeen armeija ei enÀÀ ollut meille vaihtoehto.

  8. PesukarhuNo Gravatar Says:

    Varmasti ollut totuttelemista ja tosiaankin on pitÀnyt tehdÀ yhtÀ jos toista uhrausta. Lapsen syntymÀ on varmasti sellainen asia, jonka jÀlkeen toisen sulkeminen armeijaan lÀhes kahdeksi vuodeksi ei tule todellakaan kuuloonkaan. YlipÀÀtÀÀn ihmetyttÀÀ se Korean tyyli ettÀ miksi miehet pitÀÀ armeija-ajaksi niin tehokkaasti eristÀÀ muusta yhteiskunnasta kun puhelimetkin otetaan vielÀ suurimmaksi osaksi pois ja lomille pÀÀsee aniharvoin. En ole ihan sisÀistÀnyt sitÀ ideaa siinÀ taustalla (kuri?). Onhan siinÀ vaaralliset ja arvaamatomat naapurimaat vieressÀ, mutta silti. Tosi hienoa ettÀ olette kuitenkin saaneet asian jotenkin jÀrjestettyÀ :) Kaikkea hyvÀÀ ja ihanaa kevÀttÀ teille!

  9. Johnd54No Gravatar Says:

    I have recently started a site, the info you provide on this website has helped me tremendously. Thanks for all of your time &amp work. The achievements of an organization are the results of the combined effort of each individual. by Vince Lombardi. faacabcedadk

  10. make my blogNo Gravatar Says:

    What a information of un-ambiguity and preserveness of precious experience on the
    topic of unexpected emotions.

    My web site – make my blog

Leave a Reply


+ kuusi = 10